Elämää oravanpyörässä

Pienen tauon jälkeen taas tarjolla maratoniviestiä. Koittakee kestää :)

Eli ensinnä lähdetään liikenteeseen torstain opiskelupäivästä. Tuolloin käsittelimme kemiassa entropia, entalpia, reaktionopeutta ja orgaanisen kemian perusteita. Biologiassa oli taas luvassa tällä kertaa biologia 1 aiheita eli lajien väliset suhteet. Perjantaina oli tarjolla laskupäivä, jolloin laskettiin tiuhaan tahtiin fysiikkaa.

Ensiksi siis torstaihin. Tosiaan entropiaa käsittelin viime kirjoituksessa mielestäni kohtuu hyvin, joten tällä kertaa en aio sen enempää sitä kerrata. Entalpia avulla selvitetään vapautuuko energiaa vai sitoutuuko energiaa reaktiossa. Entropia taas kuvaa järjestystä ja epäjärjestystä. Näin huomiona, että siinä vaiheessa kun keho on tasapainossa on kyse kuolemasta, joten ei kannata sitä tasoa tavoitella :)

Reaktionopeudesta hieman. Eli aiemmin käsittelin asiaa siitä suhteesta, että tasapainotilassa reaktionopeus on yhtä nopea molempiin suuntiin. Sitten lukiokemiassa ei asiaa käydä voimakkaammin lävitte, joten tietenkin reaktionopeus on mahdollista laskea ennen tasapainotilaa, mutta se menee sen verran vaikeamapaan kemiaan, jotta eihän lukiolaisten tarvitse sitä ymmärtää. Jotenkin valmennuskurssilla tämä kyseinen toteamas on tullut tavaksi etenkin biologian opettajan suusta....

Sitten päästään orgaaniseen kemiaan, eli hiiliyhdisteiden kemiaan. Hiilen ominaisuuksiin kuuluu, että se vaatii 4 lisäelektronia, jotta saisi oktetin täyteen. Eli hiili sitoutuu aina neljällä sidoksella. Typpi taas sitoutuu aina kolmella sidoksella, vety yhdellä ja happi kahdella sidoksella.

Hiili siis muodostaa kovalenttisia sidoksia ja kykenee muodostamaan yksikertaista, kaksois- ja kolmoissidoksia. Hiilen katenaatio (kyky sitoutua toisten hiiliatomien/muiden atomien kanssa ja muodostaa pitkiä molekyyliketjuja sekä -renkaita).

Kuten aimmin on tullut toisteltua, niin elävä kudos koostuu yli 96% C.N,H,O ja massaltaan se on suurimmaksi osaksi H2O:ta. Muita tavallisia elimistössä olevia alkuaineita ovat P,S,F,Cl, Br ja I.

Molekyylikaavan tehtävä on ilmoittaa lakuaineden määrä yhdisteissä ja sitä kutsutaan myös nimellä bruttokaava. Molekyylikaava nimetään niin, että ensin C,H ja tämän jälkeen loput alkuaineet symbolin mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Lewis-rakenne

- sidos merkitään elekrtoniparin avulla

-Yksinkertainensidos :

-Kaksoissidos ::

-Kolmoissidos :::

- Vapaat elektroniparit tulee myös kirjoittaa näkyviiin!

Tästä hyvä tehtävä on vuoden 2011 pääsykokeessa tehtävä 10/2011

Kekule/valenssiviivarakenne

-sidosparit ja vapaat elektroniparit kuvataan viivalla

-kuvaa täysin yhdisteen molekyylirakennetta

- easympi kuin Lewis-rakenne

- Useammin käytetty pääsykoetehtävissä!

Tiivistetty rakennekaava

-yleisin

-C-väliset sidokset piirretään näkyviin (H merkataan C:n alaindeksiin esim CH3-CH2-OH=etanoli)

- Heteroatomeihin liittyneet vdeyt ilman sidosmäärää

Tikkukaava

-nopein tapa

- rungon hiiliatomit jätetään kirjoittamatta

- rakenne murtoviivalla (päätepisteet ja kulmat tarkoittavat hiiliatomeja, jotka sitovat max määrän vetyjä)

-Heteroatomit sidoksineen piirretään näkyviin

Hyviä harjoitteita näihin löytyneet esim pääsykoe 2008/ T.10c , 2002/6d

Tämän jälkeen biologiaa, eli tarjolla olisi kohtuu pitkä sepustus lajien välisistä suhteista.

Kilpailu

- lajien sisäistä tai lajienvälistä

- rajalliset resurssit yhteiskäytössä

- haitallinen suvunjatkolle (ekolokeroa muuttamalla vähennetään)

- toimii rajoittavana tekijänä lajin maantieteelliseen levinneisyyteen

Lajinsisäinen kilpailu

- eläinpopulaation kasvaessa lisääntyy kelpailu (pesä,suoja,ravinto)

- kasveilla (elintila,valo,ravinteet)

- välttäminen ( huonot elinympäristöt käyttöön, reviirikäyttäytymisen)

Lajienvälinen kilpailu

- lajien ekolokeroiden samankaltaisuus

- ekologiset lokerot samankaltaiset ( vahvempi laji syrjäyttää heikomman tai lajit sopeutuvat)

Saalistus

1. varsinainen saalistus Predaatio

- molemmat osapuolet aina eläimiä

-peto tappaa ja syö saaliin (energian saanti) (spesialisti- ja generalistipedot)

2. kasvinsyönti Herbivoria

- saalistaja eläin saalis kasvi (saalis ei aina kuole)

3. Loisinta parasitismi

- loinen käyttää hyödykseen isäntää

- isännän elossasäilyvyys heikkenee

- loisen ollessa mikrobi kyse on taudinaiheuttaja (patogeeni)

Symbioosi

- lajien eläminen kiinteässä vuorovaikutuksessa (sieni&puu)

- mutualismi (molemmat hyötyy)

-kommensialismi (toinen hyötyy ja toiselle ei vaikutusta)

-amensalismi (toiselle haittaa ja toiselle ei vaikutusta)

Rinnakkaisevoluutio/koevoluutio

-keskenään vuorovaikutussuhteessa olevat lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon

-kasvit <-> pölyttäjät/herbivorit

- peto <->saalis

- loinen<-> isäntä

Ekosysteemin energiatalous ja aineiden kierto

Eliöt jaetaan autotrofit (omavaraiset) ja heterotrofit (toisinvaraiset)

- tuottajat (autotrofit), kuluttajat 1 ja 2 aste (heterotrofit, hajottajat (heterotrofit)

- Eliöistä muodostuu ravintoketjuja ja verkkoja (ketjuja aina yksi, mutta verkkoja useita -> energia kulkee aina trofiatasottain, niin että alhaalla eniten ja ylhäällä vähiten)

- Peruste energia kuluu pääosin eri tasoilla lämpöön, joten sitä ei saada välitettyä suuria määriä eteenpäin seuraaville tasoille