Lähretäänpä kemiast liikenteeseen. Konsentraatio ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa. Konsentraatio on lämpötilasta riippuva suurre -> pV=nRT -> pV=cVRT -> p=cVRT -> c=p/RT (jos T kasvaa konsentraatio pienenee)
Konsentraatioiden avulla voidaan laskea useita eri asioita ja se on yksi kemian peruskaavoista.
Kaasujentilanyhtälöstä kerroinkin aikaisemmin, mutta tuodaan muutama kaava lisää tekstiin. Eli
p1V1/T1=p2V2/T2 (mikäli ainemäärä ei muutu) johdettu pV=nRT yhtälöstä
Toinen mikä on erityinen kemiallisille yhtälöille, kun puhutaan kaasuista on Vm=22,4 mol/dm^3
n=V/Vm (ainoastaan NTP-oloissa pätevä)
Jos ei kaasulaskut ole tuttuja niin ehdotan laskemaan niitä paljon, jotta sekin osa-alue tulee hallittua. En usko silti kovin vahvasti, että juuri kaasulaskuja tulisi niinkään pääsykokeessa eteen, mutta mistä sen ikinä tietää....
Kaasujen jälkeen päästään tasapainovakion kimppuun. Se onkin kemiassa mielestäni ehkä selvin asia mikä nyt kemiassa selvää voi olla, tai ehkä näin on vain itselleni. Tasapainovakiohan riippuu aina lämpötilasta ja siinä on kyse arvosta, joka kertoo reaktioon osallistuvien aineiden suhteen ja reaktion etenemissuunnan. Reaktioilla on tapana tapahtua jatkuvasti, eli ne eivät pysähdy. Tasapainotilassa tuotteiden ja lähtöaineiden reaktioiden nopeus on yhtäsuuri, joten muutosta ei havaita enään.
yhtälö josta tämä on saatu on seuraava:
Näin voidaan siis todeta, että a kertoja muuntuu A potenssiksi jne.... ja näin saadaan tasapainovakiolle jokin arvo. Tärkeintä tässä on muistaa se, että käsiteltävät suuret ovat mol/l -> M -> aineiden konsentraatioita. Toinen tärkeä huomattava asia on, että tasapainovakion K:n yksikköön vaikuttaa aineet.
Hyvä esimerkkilasku tasapainovakiosta on 2010 vuoden pääsykokeen tehtävä nro. 14!
Tuossa nyt pikainen kertomus siitä mitä tänään kemiassa käytiin. Tehtäviä tuli kotiin roppakaupalla ja näiden tehtävien jälkeen viikkotavoitteeni on täyttynyt kemian osalta. Fysiikasta on jäljellä tavoitteeseeni about 40 laskua, eli 2 opiskelupäivää. Tavoitteeni on siis laskea kemian ja fysiikan laskuja yhteensä 200 kpl/viikko.
Sitten päästään biologiaan ja käytännössä kertamaan lukion 5 kurssin aiheet.
Ikävä, että ylempään en saanut oikein mitään videota sisällytettyä, joten tässä osiossa tulee videoita sitten senkin edestä. Mielestäni videot opettavat erittäin hyvin itse idean ja toimintaperiaatteen ja etenkin itseäni ne auttavat ymmärtämään asioita paremmin.
Viruksen rakenne:
- sisin rna/dna
- suojaa proteeinikuori
- välitilaa (kyselin itseasiassa opettajalta mitä tuo "välitila" pitää sisällään ja lupasi seuraavaksi tunniksi katsoa, onko ohimennen jollain tietoa. Voisiko se olla jotain nesteen omaista, joka edesauttaa viruksen hajotessa sen erittämän dna/rna:n välittämistä eteenpäin?)
- vaippa
-tunnistutapit (proteiinisauvat)
Bakteerit rakenne
-kromosomi,plasmidi,ribosomit,mesodermi,tylakoidekalvosto (jos kykenee yhteyttämään),soluneste
-solukalvo
-soluseinä
-kapseli (tarrautuva)
-flagella (karva)
-uimasiima (mahd. liikkumisen)
*mykoplasma=bakteeri, jolla ei soluseinää (antibiootit ei kykene vaikuttamaan)
Erilaisia bakteereja
Bakteerien erilaiset lisääntymiset
Video kertoo hyvin millaisilla erilaisilla tavoilla bakteerit voivat muuntautua
Ensimmäinen on normaali jakautuminen, jossa perinnöllistä muuntelua tapahtuu erittäin vähän.
1.konjugaatio (piluksen avulla plasmidi)transduktio
2. transformaatio (ottaa ulkopuolelta bakteerisolua kuolleiden bakteerien plasmideja)
3. transduktio (perinnön välittäminen bakteriofagin avulla)
Mitä kaikkea geenitekniikan avulla voidaan tehdä:
- Selvittää perimää (emäsjärjestys, dna-jakson määritys, dna-monistus)
- Siirtä geeni toiseen eliöön
- dna:n tallentaminen geenipankkiin
- kasveilla uusien kasvirotujen muodostuminen
Miten eristää dna:ta?
Puhdistettu dna tarvitsee pilkota pilkkojaentsyymien avulla ja näin pilkottu dna voidaan tallettaa bakteeriin, hiivoihin tai viruksiin (varastoidaan). Vieraan dna:n siirtämine tapahtuu geenin kuljettajan eli vektorin (bakteerien plasmidit) avulla.
Kertoo kokonaisuudessaa miten plasmidista luodaan halutun kaltainen ja niin sitä voidaan tutkia. Lisäksi lopussa kerrotaan erilaisista geeninsiirtomenetelmistä, kun kyseessä on eläinsolu tai bakteerisolu.
Jos ei kiinnosta katsoa miten valmistetaan agargeeliä kannattaa katsoa videota kohdasta 4min eteenpäin.
Polymerese chain reaction (PCR-menetelmä)
1. koettimet,dna,dna-polymeraasientsyymi,nukleotideja (vapaitaemäksiä)
2. lämmitetään 90C (dna-ketjut aukeavat, eli vetysidokset katkeavat)
3. lasketaan lämpötila n. 55C (koettimet kiinnittyvät dna:ahan -> dna-polymeraasientsyymi aktivoituu ja rakentaa vapaista nukleotideista uuden dna-ketjun) ->muodostuu haluttua dna:ta
4. toistetaan kohdat 2-3 halutun määrän saamiseksi
Jalostaminen
kasvijalostusta voidaan tehdä:
-valinnan (valikoidaan kasvin parhaimmat ominaisuudet ihmisten näkökulmasta satoisuus,kylmänkestävyys)
-risteytysjalostus (luodaan uusia ominaisuuksia->pyritään ylläpitämään kasvin ominaisuus jälkipolville)
-mutaatiojalostus (suuri määrä satunnaisia geenimuutoksia->hyödylliset ominaisuudet jatkojalostukseen)
-solukkoviljely (nopea tuottaminen toivottua ominaisuuden omaavaa yksilöitä)
-haploidijalostus (hedelmöittämättömästä munasolusta kasvatetaan uusi taimi) (ongelma resessiivien alleelien ilmeneminen)
-protoplastifuusio (hajoitetaan kasvinsoluseinä->solut yhdistetään toisiinsa saman yksilön solujen kanssa->siirretään ravintoliuokseen->kasvaa soluseinä->jakautuminen alkaa)
-geenitekniikka (mahd. nopean jalostuksen vs perinteiset menetelmät, lajirajat ylittävät jalostus, tuholaiskesätvyyden parantaminen, geenimerkkien hyödyntäminen)
Eläinjalostus:
-valinta (risteytetään halutut ominaisuudet ilmentävät yksilöt keskenään)
-risteytykset (keinosiemennykset->samaa spermaa useille eläimille ->halutut omin.->tuleville sukupolv.)
-alkiosiirrot (kerätään esim. superovulaation avulla tulleet munasolut ja pakastetaan)
1. koeputkihedelmöitys (munasolu hedelmöitetään eläimen ulkopuolella)
2. Alkio siirretään kehittymään "heikompaan" yksilön naaraaseen
-geenitekniikka (siirto- ja poistogeenisten eläinten valmistus)
1. siirtogeenisiin eläimiin lisätty toimiva tai toimintakyvytön geeni
menetelmiä (mikroinjektio,retrovirukset,elektroporaatio)
Tuossa nyt hieman asiakohdittain kerrottuna erlaisista jalostusmenetelmistä. Tarkoituksena ei ole selittää kaikkia aivan sanasta sanaan auki, vaan tiivistää itselleni opetettu tieto. Hyvä lisätiedon selvittämispaikka on seuraava: http://www.tat.fi/solujensalat/html/biotekniikka.html
Kannattaa tsekata kyseinen sivu, ihan perustietoa geenitekniikasta ja sen menetelmistä kera tehtävien.
Lisäksi kävimme jälleen lävitse tunnilla geenitekniikan eettisiä periaatteita ja mietittiin pikaisesti asioiden eettisesti suotuisia ja vastenmielisiä puolia. Geenitekniikka voidaan vielä rajata suljettuun ja avoimeen käyttöön. Suljetussa käyttö tapahtuu tarkoin rajatussa ympäristössä ja taas avoimessa muuntogeeniset eliöt ovat luonnossa.
Geenitekniikan ongelmia:
- bioaseet
-tietosuojaongelmat
-"rodunjalostus" tulevaisuudessa
- geeninsiirto iturataan
- uusien haitallisten mikrobien synty
Sitten vielä lopuksi biologiasta hieman bioteknologian tutkimusten laillisuuden valvonnasta. Näitä valvotaan kohtuu häilyvästi eli käytännössä meillä EU:ssa on direktiivit, jotka säätelevät geenitekniikan käyttöä ja sen vuoksi se onkin hyvin rajoitettua täälä meillä. Ongelmana ehkä enemmänkin on USA,Venäjä,Kiina jne... Euroopassa kaikki geenitekniikkaa hyödyntävät tutkimus- ja kehitysprojektit ovat luvanvaraisia. Suomessa ollaan 2004 annettu asetus geenitekniikasta ja aiemmin on säädetty geenitekniikkalaki vuonna 1995. Geenitekniikkaan vaikuttaa välillisesti silti useampi eri laki vielä lisäksi.
Aika taas lopettaa, tulipa taas pitkä postaus. Huomenna on sitten edessä jälleen luku- ja laskupiiri. Siellä aiheena olisi maksa,munuaiset ja kertaus viime kerran verenkierrosta ja verestä.
Tuli tietoon et väkeä hakee aivan mahottoman paljon lääkikseen, joten tsemppiä hakijoille ja tässä tsemppi biisi!
Over and out!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti