Onnittelut Lahtelaisille ja Jyväskyläläisille! Hienon matsin annoitte ja hyvää kesälomaa Helsinkin ja Espooseen :)
Tästä on hyvä aloittaa päivän sepustus. Tänään tosiaan aiheenamme oli valmennuskurssilla fysiikasta impulssi,liikemäärä ja pyörimisyhtälöt.
On ollut aika ihme itseasiassa, että ei lääketieteen kokeessa taida ole milloinkaan ollut kysymystä liikemäärästä. Viime vuonna sentään kysyttiin impulssista hieman, mutta liikemäärästä on tehtävät jäänyt melkeinpä nolla tasolle. Tämän vuoksi opettajamme heittikin vinkkinä, että liikemäärän säilymislain hallitseminen ja molempien impulssi/liikemäärä yhtälöiden tiedostaminen on hyvä laittaa korvan taakse.
Liikemäärän yksikköhän on kgm/s = > p=mv (yhtälössä p ja v ovat vektoreita)
Samalla tavalla yksikkönä impulssissa on kgm/s tai vsihtoehtoisesti Ns => I=F/t
Liikemäärää käsitellään yleensä törmäyksellisissä tehtävissä. Silloin voidaan ajatella, että meillä on joko kimmoton tai kimmoisa törmäys kyseessä.
Kimmoisa törmäys on silloin, kun kappaleet jatkavat törmäyksen jälkeen eri nopeuksilla eli m1v1 + m2v2 = m1u1 + m2u2 (suuntamerkit tulee huomioida v:lle)
Kimmoton törmäys on taas, että törmäyksen jälkeen kappaleet jatkavat yhdessä loppunopeudella
m1v1+m2v2=(m1+m2)u
Liikemäärän ja impulssin jälkeen lähdimme kertaamaan pyörimisliikeyhtälöitä. Käytännössähän niissä on aivan samat mekaniikan kaavat kuin aikaisemmin ja Newtonin lait pätevät aivan samoin. Erona on, että matka ilmoitetaa kiertokulmana (rad), nopeus ilmoitetaan (kulmanopeutena omega) ja kiihtyvyys ilmoitetaan kulmakiihtyvyytenä (alfa). Lisäksi seuraavalla tunnilla tullaan käymään pyörimisliikeyhtälöt ja rotaatioenergia sekä hitausmomentti.
Vielä aivan lopuksi kävimme läpi momentti säännön, joka on seuraavaan kahteen sääntöön perustuva:
1. Kappale, on tasapainossa etenemisen suhteen eli Zigma F = 0 (translaatioehto)
2. Kappale on tasapainossa pyörimisen suhteen eli Zigma M= 0 (rotaatioehto)
tämä pätee minkä tahansa akselin suhteen laskettuna
M=0 => F1r1-F2r2=0 , jne.... eli aika yksinkertaista. Silloin kun kappale ei pääse vapaasti pyörimään, voidaan mikä tahansa voima laskea sen vipuvarren avulla, erittäin käytännöllinen. Pääsykoetehtävä vuodelta 2007 ja tehtävä 12 on hyvä harjoite tähän.
Loppuilta menikin sitten kemiaa laskemassa kirjastossa ja aivan lukujen pääteeksi tuli nautittua hyvästä jääkiekosta ja nyt voikin alkaa valmistautumaan huomiseen biologia 4 ja viimesen iltalukion kurssin kokeeseen. Huomenna sitten valmennuskurssilla jatketaan aiheena puskuriliuokset, neutralointi ja varmaankin päästään jo liukoisuustuloonkin. Itselleni on kait käynyt tuuri tai sitten vain ymmärrän noi liukoisuus laskut ja ph-laskut erittäin nopeasti. Kohtuu helppoja ku tajuaa perusjujun niissä. Ajattelin tässä et liukosuuslaskuista olisi hyvä testilasku laskea vuoden 2011 lääketieteen pääsykokeen viimeinen tehtävä ja b kohta. Molemmat kokeet löytyy täältä: http://www.med.utu.fi/opiskelu/opiskelijavalinta/valintakokeet/
Lopuksi rennon rempseä video, jonka näin tänään ylen aamutv:stä
Over and out!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti