Nyt ois päivän sepustuksen aika. Tänään tosiaan oli jälleen valmennuskurssilla fysiikka vuorossa ja käytiin lävitse ja kerrattiin momenttiehto, vinoheittoliike ja pyörimisliikkeen yhtälöiden sovelluksia.
Näin vinkkinä jälleen vielä, kun muistan niin kannattaa tsekata G:stä sentrifugi ja sedimentoitumisnopeus. Se voipi olla tehtävä pääsykokeissa ja se on iha hyvä alustavasti haltsata, että siihen laskoon vaikuttaa noste, maanvetovoima ja sen lisäksi se stokesinvoima.
Iltapäivä menikin sitten kirjastolla laskiessa valmennuskurssin tehtäviä ja nyt on sanottava, että ainakin valmennuskeskuksen momenttitehtävät on haastavia. Ensimmäinen kerta, kun huomasin, että tää on todella heikossa hapessa itselläni, joten sitä tarttee sitten reenata enempikin. Aina löytäessään epämukavuusalueen siitä täytyy tehdää mukavaa :)
Illalla sitten vietin loppu ajan verkkopääsykokeen parissa, tällä kertaa olivat kokeen tekijät olivat tehneet huomattavasti astetta haastavemman kokeen verrattuna viime kertaan. Uskonkin, että ne jotka ei mitään valmennuskurssia käy niin kannattaa kyseiset kokeet käydä tekemässä. Se on erittäin pieni sijoitus, mutta siinä saa juuri oikeanlaista harjoitetta! suosittelen siis ehdottomasti tsekkaamaan siten http://verkkopääsykokeet.fi/
Lopuksi jälleen hieman musiikkia, ettei päivä olisi synkkää. Tähän sopiikin mainiosti Beethovenia :)
Tää päivä meni aika hujakalla, eli aamulla taas alettiin valmennuskurssilla ja iltaan asti laskettiin sitten kurssin jälkeen. Tänään tosiaan biologiassa aiheena olivat hengitystiet, keuhkotuuletus, kuona-aineiden eritys, munuaiset, lihakset ja omana opiskeluna iho.
Eli tosiaan viime kerralla ei ihan päästy loppuun asti, joten tällä kertaa kerrattiin asiat, jotka viime kerralla jäi selvittämäti. Ensinnä hieman hengityselimistöstä.
Ylähengitystiet jakaantuu nenäonteloihin, suu, nielu ja kurkunpää ja alahengitystiet sitten keuhkoputkista ja sen haaroista. Seuraavassa hyvä video kaasujen vaihtumisesta, hengityksen kulusta ja keuhkojen rakenteesta (keuhkoputket, alveolit)
Edelleen mielipiteeni on, että turhaan kirjoitan tänne erikseen asioita, jotka videolta saa jokainen havaittua ja ymmärrettyä huomattavasti paremmin, joten minun mielenterveyteni ja teidän oppimisen kannalta jatkan näin :)
Ehdotan jokaista ottamaan selvää mm. nenäonteloiden nimet, nielun osat, keuhkojen osat ja keuhkojen rakenne sekä henkitorven suojarakenne (aataminomena,kilpirusto,rengasrusto).
Kuona-aineiden erityksestä ja munuaiseista olen kertaalleen jo kirjottanut mielestäni kohtuu kattavan paketin. Nyt on silti pakko myöntää, että tänään ensimmäisen kerran tuli hieman pettynyt olo, koska me käsittelimme n. 10min kokonaan munuaisen ja nefronin ja ikävä kyllä jäi aika vahva usko itselleni, että ei luokassa kovin monikaan ymmärtänyt niiden toimintaa. Itselläni onni onnettomuudessa, että olen valmiiksi jo ne opiskellut ja vielä yrittänyt opettaa tietoni eteenpäin lukupiirikavereilleni. Munuaisten ja elimistön kuonaerityksen toiminnasta siis on jo aiempia postauksia ja niitä kannattaa sieltä katsoa ja kerrata.
Tämän jälkeen päästiinkin ensimmäinen oikein ylläri pylläri tekijään ja sen tekijän aiheutti nimenomaan BIOS. Olen siis itse tehtnyt muistiinpanot kaikista Otavan biologiakirjojen sarjoista ja ikävä kyllä luusto ja lihaksisto on siellä esitetty erittäin pienellä informaatiolla, joten laitankin tässä sitten hieman anatomian kuvia ja näin itse olen päätellyt opiskellat luut ja lihakset. Ensimmäinen siis tekijä, joka itsellänikin aiheutti harmaita hiuksia.
Erittäin hyvä video, joka kertoo hyvin kokonaisuuden ja hieman yli lukiotason luusta tietoa.
Seuraavaksi lihaksista. Lihaskudosta meillä on kolmea erilaista eli poikkijuovaista-, sileää- ja sydänlihaskudosta.
Poikkijuovaiselle tyypillistä
-paljon tumia
-pitkä ja haarautumaton
-tahdonalainen lihas (väsyy nopeasti)
-muodostuu lihaskimpuista (ympäröi sidekudoskalvo)
-lihaskäämit muodostuvat fibrilleistä (aktiini ja myosiini proteiinit ovat järjestäytyneet lomittain)
-kaikki tai ei mitään periaate supistuksessa/veltostumisessa
-aina vastalihas esim. (hauis -> ojentaja )
Sileä lihassolu
- pääosin sisäelimissä
- tumia vain yksi ja keskellä solua
- tahdosta riippumaton lihas
- supistus hidas, mutta pitkäkestoinen
-sarkomeerit (aktiini ja myosiini) ei järjestäytyneenä
Sydänlihassolu
- vain sydämmessä
- haarainen ja lyhyt rakenteeltaan
- tahdosta riippumaton
-sisältää poikkijuovaisia ja sarkomeerejä (aktiini-, myosiiniproteiinit järjestäytyneet)
-väsymätön
Seuraava video ei sovellu kaikille, joten varauksella katsokaa, mutta siinä on dissektio käsivarresta erittäin opettavainen video käden rakenteesta ja ihan siitä todellisuudesta, mutta varotuksen sana :)
Sitten supistuksesta ja perustietoa lihaksista käsittelevä video
Siinä on hyvällä tasolla lihakset. Itse ajattelin suunnilleen tuon tiedon sisäistää ennen tuki- ja liikuntaelin kurssia sitten lääkiksessä, mutta lukion kirjat esittävät huomattavasti riisutumman version. Se on jokaisen oma asia sitten opiskella enemmän.
Lopuksi vielä hieman tietoa nivelistä
Pallonivel on olkaluussa
Sarananivel on kyynerpäässä (yhdistää olkaluun -> kyynär- ja värttinäluuhun)
kiertonivel mahdollistaa pään liikkeemme
munanivel on ranteessa (kuvassa kiertonivel)
Satulanivel on peukalossa
Luut yhdistyvät toisiin luihin nivelien avulla ja liitostapoja on kolme erilaista.
Sidekudoksella ovat liittyneet kallon luut, ne ovat liitostyypiltään jäykkiä ja liikkumattomia.
Rustoliitoksessa rustokudoksen avulla ovat luut kiinnittyneet toisiinsa.
Syanonivelliitoksessa taas luut ovat liittyneet toisiinsa nivelen välityksellä, jolloin se sallii liikkeen muutoksen luissa. Molemmissa luissa on rustoinen nivelpinta ja niveltä itsessään ympyröi nivelpussi, luiden väliin jää tilaa nivelontelo ja sen täyttää nivelneste.
Sitten lopuksi taas biisiä kehiin kiitos työpaikan läksiäisbileitten tulee tämä biisi teillekkin tietoon :)
Huomenna sitten vapaapäivä, eli Pirkkalaan kirjamessuille ja reenaan salille. Maanantaina taas jatketaan sitten fysiikalla.
Tänään oli ensimmäinen välikoe ja näin loppufiiliksenä koe olisi voinut mennä paremmin. Harmittavia hömöjä virheitä tuli tehtyä, mutta about silti 75% kokeesta oikein. Eli en nyt tiedä pitäskö tästä olla iloinen,neutraali vai hieman surullinen. Biologiat meni hyvin ja ne olikin helpot kysymykset liittyi HI-virukseen, kantasoluihin (aineisto) ja sitten monivalintoihin. Kemiassa oli oikeastaan kaikki käsitellyt asiat kysyttynä, joten olen tyytyväinen et kemiassa tuli loistettua ja asiat on siis hyvin hallussa. Sitten se murheenkryyni eli fysiikka, aivan käsittämättömän höllömöjä virheitä, mutta onneksi tää oli vain välikoe. Se tärkein koe on sitten 39 päivän päästä edessä. Fysiikasta tosiaan pisteitä ropisee about 50% max... eli se 75% tulee olemaan noin koko kokeesta.
Huomenna on sitten edessä jälleen biologiaa valmennuskurssina ja pureudutaan enempikin ihmisen munuaisiin ja aineenvaihduntaan. Valmennuskurssin jälkeen jälleen lasketaan laskupiirissä, jossa aiheena on kaverin tekemät tehtävät ja vuoden 2009 pääsykoe.
Se ois sitten lukio ohitte tältä mieheltä. Tänään oli tosiaan viimeinen koe siinä laitoksessa ja myönnettäköön, että helpohko on lukion vaatimustaso bilsasta. Kysymyksinä oli mm. miten haiman toiminta vaikuttaa aineidenvaihduntaan, miten sydän toimii ja kerro sydämen osat kuvasta sekä miten,missä ja mihin tarkoitukseen T4 ja keltarauhashormonia tarvitaan sekä vielä missä vaiheessa elämänkaarta nämä aktivoituu.. Eli simmottist oli täl kertaa kokeessa.
Valmennuskurssilla oli tänää kemiaa ja jatkettiin tällä kertaa puskuriliuoksilla ja H&H-yhtälöllä.
Puskuriliuoshan toimii sillä tavalla, että meillä on heikkoa happoa ja sen vastinemästä samassa liuoksessa ja kun siihen liuokseen lisätään puskurialueen sisällä vahvaa happoa/emästä neutraloi lisäyksen (happo) tilanteessa puskuriliuoksen emäs ja taas (emäs) tilanteessa puskuriliuoksen happo. Näin liuoksen pH ei pääse muuttumaan voimakkaasti ja kyetään kestämään mm. elmistössä pH:n muutoksia aina vähäsen kerrallaan.
Elimistön tärkeimpiä puskuriliuoksia ovatkin seuraavat:
CO2 + 2H2O <-> HCO3- + H30+ Vetykarbonaatti/bikarbonaatti
H2PO4- + H2O <-> HPO4-2 + H3O+ Vetyfosfaatti
Vielä jos joku ei nyt tiedä mistä tuo yhtälö tulee niin:
CO2+ H2O -> H2CO3
H2CO3 + H20 <-> HCO3- + H30+
Keho on siitä merkillinen, että se kestää jonkun verran pH:n vaihteluita, mutta ei kovinkaan paljon, vaikka meidän kropassakin on valtavia pH eroja, esim. mahassa pH n. 1,7 ja taas kudoksissa 7,4...
Sitten vielä tuli näin lopuksi mieleen, että on hyvä tietää seuraavat käsitteet:
Asidoosi => pH= alle 7,35 eli kehon pH on happaman puolella (voi muistaa sanan Acid-> asidoosi)
Alkaloosi => pH=yli 7,45 eli kehon pH on emäksen puolella
Eli puskurointikyky o kohtuu rajattu kehossa...
Huomenna ois sit edessä ensimmäinen välikoe valmennuskurssilla ja ainakin alustavasti on tiedossa, että siellä 6 tehtävää fysiikka ja jonkun verran kemiaa sekä biologiaa. Aikaa kokeen tekemiseen on se 5h mikä on pääsykokeessa sitten 40 päivän päästä...
Onnittelut Lahtelaisille ja Jyväskyläläisille! Hienon matsin annoitte ja hyvää kesälomaa Helsinkin ja Espooseen :)
Tästä on hyvä aloittaa päivän sepustus. Tänään tosiaan aiheenamme oli valmennuskurssilla fysiikasta impulssi,liikemäärä ja pyörimisyhtälöt.
On ollut aika ihme itseasiassa, että ei lääketieteen kokeessa taida ole milloinkaan ollut kysymystä liikemäärästä. Viime vuonna sentään kysyttiin impulssista hieman, mutta liikemäärästä on tehtävät jäänyt melkeinpä nolla tasolle. Tämän vuoksi opettajamme heittikin vinkkinä, että liikemäärän säilymislain hallitseminen ja molempien impulssi/liikemäärä yhtälöiden tiedostaminen on hyvä laittaa korvan taakse.
Liikemäärän yksikköhän on kgm/s = > p=mv (yhtälössä p ja v ovat vektoreita)
Samalla tavalla yksikkönä impulssissa on kgm/s tai vsihtoehtoisesti Ns => I=F/t
Liikemäärää käsitellään yleensä törmäyksellisissä tehtävissä. Silloin voidaan ajatella, että meillä on joko kimmoton tai kimmoisa törmäys kyseessä.
Kimmoisa törmäys on silloin, kun kappaleet jatkavat törmäyksen jälkeen eri nopeuksilla eli m1v1 + m2v2 = m1u1 + m2u2 (suuntamerkit tulee huomioida v:lle)
Kimmoton törmäys on taas, että törmäyksen jälkeen kappaleet jatkavat yhdessä loppunopeudella
m1v1+m2v2=(m1+m2)u
Liikemäärän ja impulssin jälkeen lähdimme kertaamaan pyörimisliikeyhtälöitä. Käytännössähän niissä on aivan samat mekaniikan kaavat kuin aikaisemmin ja Newtonin lait pätevät aivan samoin. Erona on, että matka ilmoitetaa kiertokulmana (rad), nopeus ilmoitetaan (kulmanopeutena omega) ja kiihtyvyys ilmoitetaan kulmakiihtyvyytenä (alfa). Lisäksi seuraavalla tunnilla tullaan käymään pyörimisliikeyhtälöt ja rotaatioenergia sekä hitausmomentti.
Ei kissarakkaille immeisille... mut ehto pätee :)
Vielä aivan lopuksi kävimme läpi momentti säännön, joka on seuraavaan kahteen sääntöön perustuva:
1. Kappale, on tasapainossa etenemisen suhteen eli Zigma F = 0 (translaatioehto)
2. Kappale on tasapainossa pyörimisen suhteen eli Zigma M= 0 (rotaatioehto)
tämä pätee minkä tahansa akselin suhteen laskettuna
M=0 => F1r1-F2r2=0 , jne.... eli aika yksinkertaista. Silloin kun kappale ei pääse vapaasti pyörimään, voidaan mikä tahansa voima laskea sen vipuvarren avulla, erittäin käytännöllinen. Pääsykoetehtävä vuodelta 2007 ja tehtävä 12 on hyvä harjoite tähän.
Loppuilta menikin sitten kemiaa laskemassa kirjastossa ja aivan lukujen pääteeksi tuli nautittua hyvästä jääkiekosta ja nyt voikin alkaa valmistautumaan huomiseen biologia 4 ja viimesen iltalukion kurssin kokeeseen. Huomenna sitten valmennuskurssilla jatketaan aiheena puskuriliuokset, neutralointi ja varmaankin päästään jo liukoisuustuloonkin. Itselleni on kait käynyt tuuri tai sitten vain ymmärrän noi liukoisuus laskut ja ph-laskut erittäin nopeasti. Kohtuu helppoja ku tajuaa perusjujun niissä. Ajattelin tässä et liukosuuslaskuista olisi hyvä testilasku laskea vuoden 2011 lääketieteen pääsykokeen viimeinen tehtävä ja b kohta. Molemmat kokeet löytyy täältä: http://www.med.utu.fi/opiskelu/opiskelijavalinta/valintakokeet/
Lopuksi rennon rempseä video, jonka näin tänään ylen aamutv:stä
Tänään meillä oli valmennuskurssilla kemiaa ja biologiaa. Kemiassa käsiteltiin happo-emäsreaktioita, jotka pitivät sisällään vahvan hapon, vahvan emäksen, heikon hapon ja heikon emäksen. Orgaanisia aineita ei käyty oikeastaan lainkaan ja ne tuleekin myöhemmin sitten orgaanisen kemian puolella. Sen verran nyt pikaisesti, että orgaaniset hapot ovat aina heikkoja happoja. Biologiassa oli aiheena ruuansulatusjärjestelmä ja syrän sekä verenkierto.
Tosiaan happo-emäsreaktioista. Erittelen nyt kahteen eri luokkaan nämä reaktiot eli vahvoihin ja heikkoihin happo/emäsreaktioihin.
Vahvat hapot ja vahvat emäkset luovuttavat/vastaanottavat protonin täydellisesti eli voidaan sanoa, että konsentraatio vahvalla hapolla/emäksellä on sama kuin konsentraatio oksoniumionilla ja hydroksidi-ionilla.
Laitetaan pieni lista vahvoista hapoista, jotka on good to know!
HCL = Vetykloridi = suolahappo
H2SO4= Rikkihappo
HNO3= Typpihappo
HBR = Bromihappo
H3PO4= Fosforihappo=ortofosforihappo
Samanlainen lista vahvoista emäksistä:
OH- = Oksoniumioni
NAOH = Natriumhydroksidi
KOH = Kaliumhydroksidi
CA(OH)2 = Kalsiumhydroksidi
LiOH= Litiumhydroksidi
Vahvan happo/emäs reagoidessaan amfolyyttisen aineen kanssa (voi toimia emäksenä/happona) esim. H2O muodostaa reaktioyhtälön toisellle puolelle vahva happo-> heikon vastinemäksen ja vahva emäs -> heikon vastinhapon sekä happo-> oksoniumioni (H3O+) ja emäs -> hydroksidi-ionin (OH-).
Sitten heikon hapon/emäksen reaktioyhtälö. Kun kyseessä on heikko emäs/happo niin loppuliuksessa on aineina heikkoa happoa/emästä , sen vastin emästä/happoa ja H30+/OH- ioneita. Näin voidaan siis todeta, että halutessamme tietää oksonium/hydroksidi-ionien määrän lioksessa tulee meidän laskea happovakion tai emäsvakion avulla se tietoomme.
Happo/emäs vakio on taulukoissa määritetty ja periaatteessa niitä ei tarvitse ulkoa muistaa. Tietenkin laskemalla useampia laskuja jää mieleen useamman eri hapon/emäksen vakiot. Hyvänä esim. toimii etikkahapon happovakio, joka on 1,8*10^-5 M.
Kaavoja joita on hyvä mielestäni muistaa ulkoa ovat seuraavat PH:n laskukaavat.
Kw=Ka*Kb
pH=-lg [H3O+]
pOH=-lg [OH-]
14=pH+pOH
pH=pKa=-lg Ka
pOH=pKb=-lg Kb
Ph on logaritminen asteikko ja se on kehitetty sen vuoksi, jotta olisi arkielämässä huomattavasti helpompaa käsitellä näitä asioita. Havaittavaa on, että siirryttäessä yhden numeron ylöspäin pH-asteikolla tarkoittaa se konsentraation kymmenkertaistamista ja vastaavasti siirryttäen alaspäin yhden numeron pH-asteikolla tarkoittaa se konsentraation 10 osaa alkuperäisestä. Vähä sama idea kuin desibelilaskuissa siis.
Sitten saa kemia jäädä ja lähdetään biologiaan. Tänään biologiassa meillä oli ruuansulatuselimet about Gallen tasolla ehkä hieman vajaa verrattuna Galleen/IFAN antamaan tietoon ja sitten sydän ja hengityselimet.
Ruuansulatusjärjestelmähän on ns. putki, joka alkaa suusta ja loppuu peräaukkoon :)
Siinä välissä sitten tapahtuukin vaikka mitä. Eli aloitetaan. Ruuansulaminen alkaa suussa, jossa suun amylaasientsyymi pilkkoo tärkkelystä ja paria muuta oligosakkaridia (eläinperäistä tärkkelystä). Tämän jälkeen suoritamme tahdonalaisesti ruokamassan siirryttämisen kielellä nieluun (kutsutaan nielemisen ensimmäiseksi vaiheeksi).
Toisessa vaiheessa nielemisessä tapahtuu monimutkainen reaktiosarja, joka on tahdostariippumatonta. Siinä kurkunpäänkansi sulkee yhteyden henkitorveen ja samalla avaa yhteyden ruoktorveen. Ylempänä ruokamassa kulkeutuu nielun ohittaen ruoktorveen ja aloittaa matkan elmistössämme. Tämän jälkeen ruokatorvesta syljen kyllästämä (lima+amylaasi) ruokamassa saapuu mahansuulle, jossa sitä päästetään vähitellen sisään mahaan.
Mahassa alkaa katesolut erittämään HCL:ää ja limaa, jolloin amylaasientyysmi lakkaa vaikuttamasta. Tämän lisäksi mahassa erittyvät pepsinogeeni aktivoituu pepsiiniksi ja aloittaa proteiinien pilkkomisen.
Mahasta ruokasula välittyy mahanportin kautta ohutsuolen pohjukaissuoleen (Duodenum) ja siellä alkaa varsinainen imeytyminen ruualla.
Ohutsuoleen erittyy haimastanestettä, joka pitää sisällään entsyymejä, jotka pilkkovat rasvoja,proteiineja ja tärkkelystä. Tämän lisäksi sappisuoloja erittyy sappirakosta, jotka neutraloi happaman mahanesteen ja näin helpottaa pilkkomisen alkamista. Ohutsuolesta nukkalisäkkeiden mikrovillusten välityksellä imeytyy ravintoaineet (glukoosi,rasvat ja aminohapot) verenkiertoon ->maksalaskimoon ->maksaan puhdistukseen. Toinen osa proteiineista ja rasvoista päätyy imusuoniin. Ohutsuolen solut lisäksi erittävät suolinestettä, joka sisältää entyymejä, jotka pilkkovat mm. disakkarideja monosakkarideiksi. Kerroin entsyymeistä enempi sitten, kun asiaa käydään kurssilla.
Ohutsuolen jälkeen jäljelle jäänyt massa päätyy paksusuoleen, josta imeytyy mm. vesi ja osa ioneista sekä vitamiinit elimistöön. Paksuolessa on valtavasti mikrobeja about 1 000 000/100ml (aika huikea määrä). Siellä lisäksi on hyviä bakteereja, jotka tuottavat K- ja B12-vitamiineja elimistöön. Btw paksusuolessa olevat bakteerit nauttivat ravinnokseen selluuloosaa ja tämän vuoksi kuitujen nauttiminen on tärkeää, jotta olisi hyvä suolistofloora. Paksusuoli loppuu peräsuoleen ja sieltä sitten ylimäärä ja haitalliset kuona-aineet erittyvät veks kehosta ulosteen mukana.
Tässä nyt oli kohtuu yksinkertaisesti ja erittäin tiivistetysti selitetty ruuan kulkeminen ylhäältä alas. Mahassa, ohutsuolessa ruokasula etenee peristalttisten aaltojen avulla (eteenpäin vievä aaltoliike) ja lisäksi ohutsuolessa se sekoittuu sekoittuvien aaltoliikkeiden avulla. Tämä kaikki tapahtuu tahdosta riippumattomasti ja mahassa about pulssi määre on n. 3/min. Ruuansulatusjärjestelmän läpikäyminen ruualta vie vaihtelevasti aikaa, mutta pääsääntöisesti sen kesto elmistössämme on about vkr...
Sitten hieman lukijoille mietittävää. Eli tosiaan ehdotan läpikäymään myös edes kuvien kautta hampaan rakenne, suun osat, ohutsuolen rakenne, paksuolen rakenne ja mahan rakenne. En nyt ruvennut niitä tässä erikseen määrittelemään, koska seuraavassa on taas videopätkä koko tapahtumasta.
Tämän jälkeen kävimme läpi biologiassa sydämen rakenteen sekä verenkierron. Siitä en erikseen ala uudemman kerran kirjoittamaan, koska olen jo kertaalleen siitä tehnyt muistiinpanot blogiini :)
Loppuilta menikin laskiessa ja ei ainakaan itselleni tuottanut vaikeuksia noi kemian happo-emäslaskut, joten jotakin on tullut opittua nyt lukiossa viimeisen vuoden aikana.
Outona havaintona tuli tänään eteen se, että kun nyt on käynyt pia kuukauden verran salilla on ruokahalu ja energian määrä kasvanut aivan huomasti. Tänäänkin oli pakko salin jälkeen syödä välipala, ensimmäisen tunnin tauolla toinen välipala (Gainomax) ja kemian jälkeen normaali ruokailu sekä ensimmäisen biologian tauolla jälleen välipala (munaruisleipä) sekä illalla vielä nakkisoppaa.
Kuntoilu siis kannattaa, mutta voi tulla kalliiksi :)
Tänään oli siis tosiaan jälleen laskupiiri edessä. Tehtäviä tehtiin kemiasta, fysiikasta ja soveltavia tehtäviä.
Kemiassa laskimme pääsääntöisesti valmennuskurssilta tulleita kotitehtäviä. Niitä tuli viime kerralla aika nippu, about 30 tehtävää. Kotitehtävät koostuivat painetehtävistä ja tasapainotehtävistä. Tämän lisäksi itse tein muutaman lisätehtävän koskien osmolaliteettia ja osmoraliteettia. Ihan mukavaa muistella vanhoja G:n tehtäviä. Sen verran huomioksi noista kemian tehtävistä, että yksikään ei oikeastaan ollut perustehtävä, vaan enemmänkin jokainen kotitehtävä oli muutakin kuin pelkkää suoraan kaavaan sijoittamista. Eli ainakin valmennuskeskuksen opiskelumateriaali on haastavia tehtäviä sisältävä. Lisäksi bonuksena edellisvuoden itseopiskelumateriaaliin toiselta valmennusyhtiöltä, niin tehtävien ratkaisut ovat selkeitä ja oikein ratkaistuja. Oli ikävä viime vuonna monta kertaa havaita sen, että tehtävien ratkaisuissa oli annettu vain vastaukset tehtäviin. Oppiminen on silloin hieman haastavampaa...
Kemian jälkeen lähdimme laskemaan tuttuni tekemiäni omia pääsykotehtäviä. Tehtävät ovat tasoltaan lukiotasosta huomattavasti vaikeampia ja vaativat enemmän soveltavista kuin yleensä tehtävät. Tehtävät koostuivat käytännössä aktiivisuustehtävistä, jossa laskettiin hajoamisia tai intesiteettia sekä vaimennuskerrointa tai paksuutta. Jokaisessa tehtävässä on hieman omaa jippoonsa, jota joutuu enemmänkin miettimään. Lisäksi on mukava havaita, että ainakin ratkaisuita on useita eri tapoja saada sama vastaus. Tehdä siis pitkällä jokainen välivaihe laskien tai niinkuin itse teen, että mahdollisimman pitkälle kirjaimilla ja lopussa vasta sijoitukset.
Näiden lisätehtävien tekemisen jälkeen laski laskuporukkamme yhdellä ja päätin tehdä loppu fysiikka tehtävät mekaniikasta. Laskut sisälsivät kpl. kaltevalla tasolla ja tasaisella sekä muutama jousitehtävä. Itse laskin kaikki nämä tehtävät energiaperiaatteella ja taas ratkaisuissa oli laskettu Newtonin lakien avulla.
Päivä oli siis kohtuu pitkä jälleen ja sanotaan, että 10h opiskelua 3 tauon kanssa on aika maksimi määrä, mitä aivot jakselee tehdä töitä... Pakko kait alkaa pienentää tuntimääriä, koska lukukaveritkin totesi, että poltan itteni loppuun ennen koetta.
Huomenna sitten valmennuskurssia jälleen aiheena olis kemiassa puskuriliuokset ja Ka,Kb sekä biologiassa ihminen eli biologia 4 kurssi. Siitä sitten lisää huomenna!
.jpg)
