Nyt olis ensimmäinen pyrähdysviikko takana. Tämän viikon tarkoitus on olla tutustua maahan ja kaupunkiin, jossa tulee viettämään seuraavat kuusi vuotta. Viikon aikana tuli tutustuttua mitä mahtavimpaan hostelliin sekä sen henkilökuntaan, löydettyä kämppä vihdoin ja viimein hyvien kämppäkavereiden kanssa ja ehkä kaiken kruununa tutustuttua omaan RSU:n tutoriin. Silti kerrotaan hieman ensin mitä kaikkea orientaatioviikko piti sisällään.
Ensimmäisenä päivänä tiistaina oltiin koululla tutustumassa itse kouluun ja sen palveluihin pienimuotoisen kisan avustamana. Samalla opittiin tuntemaan oma ryhmämme ja kehitettyä sitä ryhmähenkeä. Oma ryhmäni koostuu toisesta suomalaisesta, 2 norjalaisesta sekä 7 saksalaisesta. Tästä siis pystyy jo valmiiksi hieman päättelemään, että saksalaisia opiskelijoita täällä on paljon :) Mukavintahan tässä on se, että nuorin ryhmässäni on 93 syntynyt ja vanhin on taas 83 syntynyt, eli minä :)
Tosiaan tiistaina oli siis Ice breaking day. Tällöin pelien,leikkien ja tehtävien ratkomisen avulla saatiin kehitettyä ryhmähenkeä, tutustuttua yliopiston palveluihin sekä toimijoihin. International office oli panostanut erittäin hyvin toimintaan ja voipi sanoa, että tuona päivänä sai hyvän pohjan itse koulun palveluihin.
Keskiviikkona oli sitten allekirjoitusten tekoa sekä virallinen esiintyminen proffien osalta. Oli mukava kuulla itse lääketieteen deaniltä, että opiskelu ei tule olemaan helppoa ja huoletonta. Itseasiassa se kuulemman tulee olemaan erittäin rankkaan. Häntä mukautuesti laintaten "On totta, että tänne pääsee hieman helpommin opiskelemaan muualle, mutta voin taata sen, että suurin haaste on pysyä täällä koulussa ja suorittaa kurssit". Tästä voikin siis päätellä sen totuuden, minkä olenkin jo valmiiksi sisäistänyt, että töitä täällä tarvitsee tehdä ja paljon. Tällöin selviää kunnialla tästäkin koulusta.
Torstaina poikkesin suunnitellusta ohjelmasta ja kävin hakemassa opiskelijakortin ja tunnukset yliopiston järjestelmään. Samalla kävin tsekkaamassa ryhmäläiseni ja kämppikseni kanssa Anatomy theater. Sieltä löytyi mukavia alkioita purkissa sekä mm. korvan tarkkoja rakenteita. Mukavinta ehkä tuolla oli, että kyseiset asiat olivat aitoja eikä mitään keinotekoisia. Tietty ikävää sikiöiden kannalta, että ovat päätyneet purkkiin, mutta opintojeni kannalta olen asiasta iloinen.
Perjantaina oli sitten aamupäivä vapaata kokonaan ja illalla oli ensimäiset isot bileet, jotka koulu oli järjestänyt meitä uusia opiskelijoita ajatellen. Siellä oli muunmuassa mahdollista kuvata itsensä Medicine puolen maskotin kanssa "luuranko+erinäiset lisävarusteet".
Sitten hieman enemmän asiaa tuosta tutor-hommasta, jonka ainakin omalla kohdallani voin sanoa osuneen nappiin aivan täysin. Itselläni on siis latvialainen tutori, joka edesauttaa minua tutustumaan Latvian kulttuuriin, ihmisiin ja itse Riikaan sekä kouluun. Hän itse opiskelee Sociel sciencia eli lääketieteen opiskeluun en ole paljonkaan saanut apuja, mutta se on kyllä kompensoitu kaikella muulla. Jotenkin on erittäin mukavaa, että on sitä pientä suojaverkkoa täälläkin tarvittaessa. Ihan hyvä idea ja voisipi olla Suomeenkin lisättävissä, tietty meillä vähemmän on täysiä tutkintoja englanniksi ja näin ulkomaalaisten määrä ja tarve pienempi.
Tänään onkin sitten tarkoitus käydä onnittelemassa tutorinia nimipäivän johdosta ja avata viimein tuo anatomian kirja, jotta ei h-moilasena ole sitten maanantaina kuuntelemassa asioita mitä anatomiassa kerrotaan. Ensi viikolla pääsee sitten kertomaan jo millaista oli ensimmäinen todellinen opiskelijaviikko.
Moikka!
VastaaPoistaHaluaisin kysyy, et mihin lääkiksee hait keväällä 2012 (tänne Suomee) ja millä taustalla :).
Ite oon hakemassa 2013, ja nyt aikuislukiossa käyn aineopiskelijana fy, ke ja bi -kursseja. (Lakki saatu jo kaksi vuotta sitten).
Jännittää aivan hemmetisti miten sitten ensi keväänä minun käy, koska näitä kyseisiä kursseja käyn siis aivan puhtaalta pöydältä (vain pakollisia olen päivälukiossa käynyt). Sisäistänkö esim. fysiikan täydellisesti...
Ja sitten näkee tämmösiä opiskelijoita niin kuin sinä, jotka ovat kamalasti ahkeroineet (blogin perusteella), eivätkä silti päässeet sisään. Huhhuh....
Terve,
PoistaHain tuonne Kuopion yleiselle nyt keväällä. Ei muuta kuin enemmän harjoittelua ja laskemista,laskemista ja laskemista. Itse tein kovan työn ja se palkittiin nyt sillä, että pääsin Riikaan.Tällä hetkellä tunne on kyllä sellainen, että tämä on juuri oikea paikka minulle.
Hienoa on lukea alun tarinaasi, aion pysyä blokisi lukijana.
VastaaPoistat. emn