Flunssasta toipumista

Terve,

Ensinnäkin kun vielä muista niin tsekatkaa tämä video Yle Areenasta Prisma: Ihmiskehon sisällä osa 3/4
ohjelma on nähtävissä ainakin 6 päivää vielä. Sitten asiaan, eli on tullut hieman kärsittyä perus kevät flunssaa (ekan kerran 3v), en tie johtuuko sitten tästä pääsykoerumabasta vai mistä, mut lievää ylikuntoa siis havaittavissa.

Tuossa on taas hetki vierehtänyt viime kertaisesta kirjoittelusta ja tänään ajattelin tiivistellysti käydä lävitte lauantain hermosto ja aistittunniin annin ja sitten eilisen fysiikan sähkötunnin sekä tämän päivän kemian orgaanisen kemian jatkeen.

Lähdetäänpä liikkeelle...

Eli bilsasta, meillä tosiaan viime lauantaina käsitelteltiin ensinnä hermosto ja sen toiminta sitten käsiteltiin pikakelauksella hormonit,aistit,silmät,aivot (limbinen järjestelmä taidettiin sentään mainita et on olemassa=) ) ja korvasta ei käyty yhtään mitään. Nyt on siis pakko ekan kerran todella todeta, et olin todella pettynyt opettajan ennalta harjoiteltuun tunniin läpikäyntiin, koska asiat oli todella hukassa, kuvat väärät ja valmistautuminen olematonta. Noh tulipaha siis Valmennuskeskukselle hieman risujakin.... Hormoneista kirjottelen sitten tänään iltasella ja hieman tarkemmin kuin me käytiin....

Eli käsittelyyn hermosolu. Se on muuten piru tärkee solu, ilman sitä ei tää maailmo ois kovin mukava.

Hermosolu siis jakautuu kolmeen pääosaan:
1. Sooma
2. Dendriitti
3. Aksoni
- tämän lisäksi on tukisoluja gliasoluja,myelenisoituja (Schawin-solut) ja myelenisoitujen välissä välikköjä (Ranvierin-kuroumat)
- Schawin solut ovat ääreishermostossa ja keskushermostossa sen tilalla on astrosyytit,oligodendrosyyti ja mikrogliasolut

Hermosto jakautuu kahteen osaan:
-keskushermosto (aivot ja selkäydin)
- ääreishermosto (selkäydin,aivohermot  ja hermopäätteet)

Ääreishermosto : autonomiseen (sympaattinen/parasympaattinen) somaattinen (tahdonalainen)
- somaattinen luustolihaksien liikkeiden säätely
- autonominen
    sympaattinen (energiaa kuluttava) flight or fight välittäjäaine asetyylikoliini,noradrenaliini
    parasympaattinen (energiaa varastoiva) välittäjäaine asetyylikoliini

Aktiopotentiaalin syntymisestä  ekstitatorinen- ja inhibitoivasynapsi

Aktiopotentiaali Schawin solun avulla ja ilman sekä aluksi hieman selvitystä Schawinsolusta

Sitten päästään hermostosta aisteihin. Ihmisellä on seuraavat aisti, näkö,kuulo,tasapaino,tunto,maku,haju ja sisätuntemusaisti (nälkä)..

Näköaisti on elimistön tärkeimpiä aisteja, koska silmien avulla välitämme tietoa ympäröivästä maailmasta aivoihin, joka prosessoi tiedon ja välittää tiedon eteenpäin tarvittaessa.

Näköaistimus tapahtuu tappisolujen (värinäkö RGB) ja sauvasolujen avulla (valoisa/hämärä).

Kuulo ja tasapainoaisti

Makuaisti

Ihmisen tunnistamat perusmaut: makea,suolanen,karvas,hapan ja umami

Hajuaisti

Hajusoluja meillä on nenässä vain postimerkin kokoinen alue, ja sen uusiutuminen vähenee ja heikkenee ikää kartuttaessa.


Näin ohimennen niin ainakaan meidän valmennuskurssilla ei käyty lävitse aivohermoja tai selkäydinhermoja, onneksi ne on vielä itselläni muistissa selkärangassa viime vuodesta.


Seuraavaksi sitten fysiikkaan. Fysiikassa käytiin lävitse sähkökentän voimakkuus ja kondensaattori.

Sähkökentän voimakkuudesta eli yksikkönä toimii E ja se muodostuu E=F/Q. Sähkökentän voimakkuus kertoo varatun hiukkaseen kohdistuvan voiman ja varauksen osamäärän suhteen.

Tämän jälkeen voidaan selvittää paljonko sähköinen varaus tekee työtä, jolloin voimme yhdistää Newtonin I/II lain yhteen ja näin saada mukavia yhtälöitä, joita voidaan ratkaista laskuin. Elli W=qEs=qU (U=Es) (Q/q=varaus)


Kondensaattorista hieman
- muodostuu kahdesta metallilevystä
- ei kulje tasavirtaa levyjen välillä
- kahden levyn välillä aina eriste

- varaus siirtyy elektronien hylkimisen vuoksi (negatiivinen puoli hylkii positiivista ->)

                                                          http://www.hutasu.net/kuvat/konkat_sarjassa.gif

Sarjassa 1/C_kok=1/C1+1/C2 konkkien välillä
tällöin Q on vakio ja U muuttuu

                                                               http://www.hutasu.net/kuvat/konkat_rinnankytketty.gif
rinnan C_kok=C1+C2
Tällöin U on vakio ja Q muuttuu konkkien välillä


Lopuksi vielä hieman kemiaa ja erityisesti tuon huomioon isomerian eri lajit ja anomeerisen hiilen.

Ensinnä on steroisomeriaa ja rakenneisomeriaa
Isomeereillä on sama molekyylikaava, mutta erilaiset rakenteet.

Rakenneisomeria

runko                                                        paikka

 funktionaalisuus


Stereo isomeriaa

                                                  Konformaatio (sokereissa yleistä)

                                 Cis-Trans isomeriaa
                                 (http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/6-8-stereoisomeria_files/image014.gif)

                                                Peilikuvaisomeriaa

Asymmetrinen/kiraalinenhiiliatomi
Mikäli hiiliatomiin on sitoutunnut neljä erilaista atomia tai atomiryhmää -> asymmetrinen/kiraalinen hiiliatomi Kiraalinen hiili toimii molekyylin kiraalikeskuksena. Yhdisteessä tulee olla kiraalinen keskus, jotta yhdiste on optisesti aktiivi.

Tehtävä ohessa on kolesteroli molekyyli, jossa on 6 kiraalista hiiltä. Tään on aikoinaan ollut pääsykokeessakin kysymyksenä, joten ei pitäisi olla vaikea löytää :)

esim.

tähdellä merkattu kiraalinen hiiliatomi



Tuossapa oli taas kohtuu pätkä, pahoittelut etten enempää selvennä asioita, mutta mielestäni tuhat kertoo enemmän kuin tuhat sannoo.


Huomenna olisi sitten edessä sähkömagnetismia ja kemian laskuja. Perjantaina on II-välikoe edessä valmennuskurssista. Ykkäsvälikokeesta on tullut arvostelut fysiikan ja kemian osalta, bilsoja odotellessa..... tällä hetkellä vastannut 70% oikein ja luokan keskiarvo ollu päivä+iltakurssi niin 60%, eli keskiarvoa parempi tulos, mutta ei silti voi olla tyytyväinen!

Tuli katottua viikonloppuna leffa ja jäi tää biisi mieleen :)


Over and out!

Pienen tauon jälkeen taas tarjolla maratoniviestiä. Koittakee kestää :)

Eli ensinnä lähdetään liikenteeseen torstain opiskelupäivästä. Tuolloin käsittelimme kemiassa entropia, entalpia, reaktionopeutta ja orgaanisen kemian perusteita. Biologiassa oli taas luvassa tällä kertaa biologia 1 aiheita eli lajien väliset suhteet. Perjantaina oli tarjolla laskupäivä, jolloin laskettiin tiuhaan tahtiin fysiikkaa. 

Ensiksi siis torstaihin. Tosiaan entropiaa käsittelin viime kirjoituksessa mielestäni kohtuu hyvin, joten tällä kertaa en aio sen enempää sitä kerrata. Entalpia avulla selvitetään vapautuuko energiaa vai sitoutuuko energiaa reaktiossa. Entropia taas kuvaa järjestystä ja epäjärjestystä. Näin huomiona, että siinä vaiheessa kun keho on tasapainossa on kyse kuolemasta, joten ei kannata sitä tasoa tavoitella :)

Reaktionopeudesta hieman. Eli aiemmin käsittelin asiaa siitä suhteesta, että tasapainotilassa reaktionopeus on yhtä nopea molempiin suuntiin. Sitten lukiokemiassa ei asiaa käydä voimakkaammin lävitte, joten tietenkin reaktionopeus on mahdollista laskea ennen tasapainotilaa, mutta se menee sen verran vaikeamapaan kemiaan, jotta eihän lukiolaisten tarvitse sitä ymmärtää. Jotenkin valmennuskurssilla tämä kyseinen toteamas on tullut tavaksi etenkin biologian opettajan suusta....

Sitten päästään orgaaniseen kemiaan, eli hiiliyhdisteiden kemiaan. Hiilen ominaisuuksiin kuuluu, että se vaatii 4 lisäelektronia, jotta saisi oktetin täyteen. Eli hiili sitoutuu aina neljällä sidoksella. Typpi taas sitoutuu aina kolmella sidoksella, vety yhdellä ja happi kahdella sidoksella. 

Hiili siis muodostaa kovalenttisia sidoksia ja kykenee muodostamaan yksikertaista, kaksois- ja kolmoissidoksia. Hiilen katenaatio (kyky sitoutua toisten hiiliatomien/muiden atomien kanssa ja muodostaa pitkiä molekyyliketjuja sekä -renkaita).

Kuten aimmin on tullut toisteltua, niin elävä kudos koostuu yli 96% C.N,H,O ja massaltaan se on suurimmaksi osaksi H2O:ta. Muita tavallisia elimistössä olevia alkuaineita ovat P,S,F,Cl, Br ja I.

Molekyylikaavan tehtävä on ilmoittaa lakuaineden määrä yhdisteissä ja sitä kutsutaan myös nimellä bruttokaava. Molekyylikaava nimetään niin, että ensin C,H ja tämän jälkeen loput alkuaineet symbolin mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Lewis-rakenne

- sidos merkitään elekrtoniparin avulla

-Yksinkertainensidos :

-Kaksoissidos ::

-Kolmoissidos :::

- Vapaat elektroniparit tulee myös kirjoittaa näkyviiin!

Tästä hyvä tehtävä on vuoden 2011 pääsykokeessa tehtävä 10/2011

Kekule/valenssiviivarakenne

-sidosparit ja vapaat elektroniparit kuvataan viivalla

-kuvaa täysin yhdisteen molekyylirakennetta

- easympi kuin Lewis-rakenne

- Useammin käytetty pääsykoetehtävissä!

Tiivistetty rakennekaava

-yleisin

-C-väliset sidokset piirretään näkyviin (H merkataan C:n alaindeksiin esim CH3-CH2-OH=etanoli)

- Heteroatomeihin liittyneet vdeyt ilman sidosmäärää

Tikkukaava 

-nopein tapa

- rungon hiiliatomit jätetään kirjoittamatta

- rakenne murtoviivalla (päätepisteet ja kulmat tarkoittavat hiiliatomeja, jotka sitovat max määrän vetyjä)

-Heteroatomit sidoksineen piirretään näkyviin

Hyviä harjoitteita näihin löytyneet esim pääsykoe 2008/ T.10c , 2002/6d

Tämän jälkeen biologiaa, eli tarjolla olisi kohtuu pitkä sepustus lajien välisistä suhteista. 

Kilpailu

- lajien sisäistä tai lajienvälistä

- rajalliset resurssit yhteiskäytössä

- haitallinen suvunjatkolle (ekolokeroa muuttamalla vähennetään)

- toimii rajoittavana tekijänä lajin maantieteelliseen levinneisyyteen

Lajinsisäinen kilpailu

- eläinpopulaation kasvaessa lisääntyy kelpailu (pesä,suoja,ravinto)

- kasveilla (elintila,valo,ravinteet)

- välttäminen ( huonot elinympäristöt käyttöön, reviirikäyttäytymisen)

Lajienvälinen kilpailu

- lajien ekolokeroiden samankaltaisuus 

- ekologiset lokerot samankaltaiset ( vahvempi laji syrjäyttää heikomman tai lajit sopeutuvat)

Saalistus

1. varsinainen saalistus Predaatio

- molemmat osapuolet aina eläimiä

-peto tappaa ja syö saaliin (energian saanti) (spesialisti- ja generalistipedot)

2. kasvinsyönti Herbivoria

- saalistaja eläin saalis kasvi (saalis ei aina kuole) 

3. Loisinta parasitismi

- loinen käyttää hyödykseen isäntää

- isännän elossasäilyvyys heikkenee

- loisen ollessa mikrobi kyse on taudinaiheuttaja (patogeeni)

Symbioosi

- lajien eläminen kiinteässä vuorovaikutuksessa (sieni&puu)

- mutualismi (molemmat hyötyy)

-kommensialismi (toinen hyötyy ja toiselle ei vaikutusta)

-amensalismi (toiselle haittaa ja toiselle ei vaikutusta)

Rinnakkaisevoluutio/koevoluutio

-keskenään vuorovaikutussuhteessa olevat lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon

-kasvit <-> pölyttäjät/herbivorit 

- peto <->saalis

- loinen<-> isäntä

Ekosysteemin energiatalous ja aineiden kierto 

Eliöt jaetaan autotrofit (omavaraiset) ja heterotrofit (toisinvaraiset)

- tuottajat (autotrofit), kuluttajat 1 ja 2 aste (heterotrofit, hajottajat (heterotrofit)

- Eliöistä muodostuu ravintoketjuja ja verkkoja (ketjuja aina yksi, mutta verkkoja useita -> energia kulkee aina trofiatasottain, niin että alhaalla eniten ja ylhäällä vähiten)

- Peruste energia kuluu pääosin eri tasoilla lämpöön, joten sitä ei saada välitettyä suuria määriä eteenpäin seuraaville tasoille

 

Hiilen kierto

Typen kierto

Fosforin kierto

Rehevöityminen

Rehevöitymisessä kyse ravinteiden ylimäärästä, jolloin kasvien perustuotanto kasvaa maa- tai vesiekosysteemissä.

Mielestäni kuvat kertoo asian paremmin kuin, että sepustaisin samat asiat tähän kirjallisesti. 

Illan kruunaa muistot Mexicosta, silloin tuli tätä biisiä laulettua ja juatua! :)

PUIMURI

Otsikossa on tämän päivän olennaisin oppi. Se kertoo itseasiassa tämän päivän fysiikantunnin aiheen eli sähkön. Tänään siis käytiin valmennuskurssilla lävitte sähkö ja siitä erityisesti virta,jännite,resistanssi, Ohmin laki, Joulen laki, virtapiirit ja Kirchoffin I sekä II laki. Myönnettköön, että itselleni nämä asiat pitäisi olla jo selkärangassa, koska on ammatti tullut luettua aikoinansa sähköopista ja on sitä tullut vuoden verran hengattua insinööriopinnoissa sähköstä..

Itse asiaan siis. Virta muodostuu johtimessa varauksesta Q, jonka aikana johtimessa on varaus kulkenut t ajan t, eli I=Q/t. Meillä on siis esimerkiksi elektorini ja sillä kuluu vaikka 1 sekunnin verran kulkea johdin läpi tällöin voidaan sanoa, että sen muodostama virta on I=1,6022*10^-19C/1s = 1,6022 *10^-19 A.

Jännite voi olla tasaista tai vaihtojännitettä. Käsitellään tällä kertaan vain tasajännitettä ja katotaan myöhemmin sitten vaihtojännitettä, kunhan päästään sinne asti valmennuskurssilla.

Mielestäni ehkä tärkein kaava sähköopissa mikä nyt voi olla niin on Ohmin laki.

R= U/I  -> U=RI -> I=U/R

Tämä on myös sellainen kaava, jota ei kaavaliitteessä ole ainakaan tähän mennessä löytynyt.

Toinen kaava mitä ei kaavaliittestä ainakaan ennen ole löytynyt on Joulen laki.

P=UI -> P=U^2/R -> P= RI^2

Tästä tuleekin yhteen laitettaessa tämän kertainen otsikkoni eli PUIMURI. Vielä kun tähän lisänee työn, niin tulee kokonaisuus, jonka muistamalla kykenet hallitsemaan kaikki tähän mennessä olleet pääsykoetehtävät, jotka liityvät sähköön.

W=UIt ->U^2t/R -> I^2Ut

Eli yhteenvetona WITUPUIMURI.... Tuossa siis periaatteessa muistisana, jolla pääset hyvin pitkälle sähkötehtävissä.

Sitten vielä kaksi eri virtapiiriä ja ensimmäisen sarjaan kytkentä.

Tällöin saamme laskettua resistanssin vastuksille seuraavasti I=I1=I2 ja U=U1+U2 vaihtelee
R_kok=R1+R2

Sitten seuraavana rinnankytkentä.

Tällöin vastuksen yli vaikuttaa sama jännite, mutta virta on eri. Eli U=U1=U2 ja I=I1+I2
Tällöin 1/R_kok=1/R1+1/R2.

Välttääkseni lyhen päivityksen ajattelin ottaa mukaan tällä kertaa biologiasta aiemmin käsitellyn aiheen eli ihon.

Iho on elimistön suurin rakenne. Sen tehtäviin kuuluu suojata elimistöä silta haitallisilta aineilta esim. uv-säteilyltä. Sen tehtävänä on lisäksi toimia lämmönsäätelijänä hikirauhasten välitykselle. Iho toimii myös aistimena, siinä on paljon vapaita hermopäätteitä, jotka aistivat eri asioita esim. lämpötilaa (kuuma,kylmä), kipua, tuntoa, jne... Se toimii rajana elimistön ja ulkopuolisen maailman välillä. Iho toimii verivarastona, rasvavarastona ja se on myös erittävä elin, eli sekarauhanen.

Iho kerrokset menevät ylhäältä alas marraskesi,orvaskesi,subkutis,verinahka,  Se jakautuu kolmeen eri päätasoon orvaskesi (päälimmäinen), verinahka (kollageenia ja kimmosyitä, tiivistä sidekudosta) ja Subkutis (ihonalaiskudos).

Orvaskesi
- jakautuu viiteen kerrokseen (marraskesi,kirkassolukerros,jyväissolukerros, oksolukerros ja tyvikerros)
- marraskesi->muiden kerrosten soluista, jokka vanhetessaa siirtyvät kohti ihon pintaa ja keratinisoituvat
-tyvikalvo on tyvisolukerroksen alla ennen verinahkaa
-Okasolukerroksessa elimistön monosyytti-makrofagijärj. kuuluvia puolustujärj. soluja, joiden tehtävänä kuljettaa antigeenejä imusolujen tunnistettaviksi

Ihon erilaiset rauhaset
- pienet hikirauhaset (lämmönsäätely hienerityksellä)
- suuret hikirauhaset (kainalot,kasvot muodostuu ominaistuoksu)
- talirauhaset (voidella ihoa-> muodustuu kuolleista rauhassoluista) selässä ja kasvoissa (finnien muodostus)
- maitorauhaset (kehittyvät suurista hikirauhasista)
- korvarauhaset (erittävät korvissa korvavahaa "vaikkua"-> suojaa korvaa pieneliöiltä)

Karvat ja kynnet
- muodustuu orvaskeden kuolleiden solujen keratiinipitoisista jäänteistä
- karvat kasvavat karvasipulista (mitoosien avulla) karvan varren solut ovat kuoolleita
- kynnet liittyvät sidekudoksen välityksellä sormi- ja varvasluihin

Suojaamiskeinot
- iho on hydrofobinen, joten vesiliukoiset aineet ei pääse ihon lävitse (rasvaliukoiset pääsevät (nikotiinilaastari))
- toimii veden haihtumisen estäjänä samalla tavoin kuin haihduttajana
- suojaa lämpösäteilyltä (ihonalaiskudos=rasvaa, sis. runsaasti verisuonia, runsaasti hikirauhasia) -> tapahtuu hikoilun avulla (viileneminen) ja sitoo lämpöä supistamalla verisuonien rinnalla olevia lihaksia
- suojjaavalosäteilyltä
- suojaa mekaaniselta rasitukselta (iho on erittäin joustavaa)
- melanosyyttien tuottama melaniini suojaa uv:lta ja tuottaa samalla ihon tummaa pigmenttiä
- terve iho estää bakteerien läpäisyn kehoon
- toimii myös mikrobipesänä eli rikkoutuessaan hyvinkin bakteerejea läpisevä (käsissä, jaloissa ja aukkojen ympärillä runsas määrä mikrobeja)

Hyvä koonti ihon kerroksista ja ihon rauhasista.



Lopuksi jälleen musiikkia, erittäin hieno musikaali!

Over and out!

Liukoisuustuloja ja ekologiaa

Terve,

Nyt sitten on luvassa pitkä kirjoitus, koska ajattelin tuon lukion 1 kurssin kirjoittaa päätemoiltaan auki tänään, koska ne käytiin biologiassa aika hyvin tänään läpi. Eli tiedossa kasveja, ekologiasia lokeroita, biosfääriä ja suvullista sekä suvutonta lisääntymistä, mutta ensin kemiaan...

Eli tosiaan tänään kemiassa käytiin lävitse liukoisuustuloja ja liukoisuusyhtälön laskemista sekä todella pikakelauksella lävitte reaktio entalpia. Liukoisuustulohan on ainoastaan suoloille, ja siitä se on erittäin mukava, että tasapainovakioon verrattuna ei ales tule mittee, vaan aina voidaan olettaa, että lähtöainetta on tasapainotilanteessa 0. Tällöin voidaan liukoisuustulo kirjoittaa seuraavasti:

aAbB (s) -> A+^a + B-^b

Eli suolasta AB muodostuu ionit A ja B sekä niiden moolimäärä on kerjojana liukoisuustulossa.

Sitten hieman helppo ja niukkaliukoisia suoloja veteen ja ensinnä helepot.
liukoiset:
-Kaikki alkalimetalliensuolat
-Kaikki ammoniumsuolat (NH4)
-Nitraatit (NO3-)
-Kloridit,Bromidit,Jodidit (poislukien Ag ja Hg) (Hopea on erittäin niukkaliukoinen)

Niukkaliukoiset
-hydroksidit (OH-)
-Fosfaatit (PO4-3)
-Sulfidit (S2-)
-Karbonaatit (CO3-2)

Huomioina niukkaliukoisista suoloista esim. hydroksidiapatiitti[Ca5OH(HPO4)3] (luu,hammaskiille), kalsiumoksalaatti [Ca(C2O4)] (antikoagulantit=kalsium saostetaan suolaksi verinäytteessä ja tällöin verei ei hyydy ja sitä voidaan tutkia)

Vinkkinä hieman, eli mikäli tehtävässä on annettu liukoisuustulo niin siitä voidaan päätellä ioneiden yhtenäiset kertoimet. Eli mikäli Ks=1,0*10^-9 M^3 -> A ja 2B (tulee jompaa kumpaa ionia olla 2 moolia, muuten liukoisuustulo ei täsmäisi)

Ionitulo Q

Ionitulo on sama lausekkeena kuin liukoisuustulo, mutta tasapainokonsentraatioiden sijaan käytetään alkutilanteen konsentraatioita. Sen avulla voidaan selvittää ensinnä se, että saostuuko suolaa vai ei liuokseen ja sen lisäksi tämän jälkeen voidaan laskea saostuneen suolan määrä.

Hyviä tehtäviä liukoisuustulosta ja suolan saostumisesta on vuoden 2007 lääketiteteen pääsykokeessa, jonka löydät täältä http://www.epione.fi/vanhat-paasykokeet/ ja sieltä tehtävä 10 on hyvä treeni tähän!

Tämän jälkeen hieman entalpiasta, joka todellakin käytiin erittäin nopeasti läpi.
Reaktiota voi olla endoterminen (lämpöä sitova) tai eksoterminen eli lämpöä vapauttava ja näin tapahtuu spontaanisti.

Video kertoo hyvin endotermisen ja ekstotermisen reaktion eron. Lisäksi lopussa pienimuotoinen pähkinä, ei o vaikia.


Tuon verran päästiin tänään lävitte kemiassa ja seuraavalle tunnille jäi sitten kinetiikka, Hessin laki..jne eli siitä enemmän sitten torstaina.

Eli sitten Biologiaan ja tästä tulee kohtuu pitkä sepustus, joten toivottavasti jaksatte lukea. Ensinnä hieman huomiona, koska pääsykoevaatimukset ovat muuttunut sitten aikaisemman on hyvä jokaisen kerrata lävitte myös nämä "vähemmän" tärkeämmät biologian osa-alueet eli ekologia ja eliöyhteisö.

Lähdetäänpä alusta. Eli mitä kaikkea vaatii, että voidaan sanoa jotain eliötä eläväksi.

1. Eliöt koostuvat epäorgaanisista ja orgaanisista hiilenyhdisteistä (C,N,O,H)
2. Eliöillä on kaikilla perusyksikkönä solu (jokainen eliö muodostuu 1 solusta tai useasta solusta)
3. Eliöillä on aineenvaihduntaa (tarvii ravintoa ja poistaa sitä)
4. Eliöt tarvitsevat elääkseen abioottisia tekijöitä (valo,lämpö, jne)
5. Eliöillä on alku,sukukypsävaihe,loppu (ihmisen anekdootti mikä on aamulla 4 jalalla,päivällä 2 ja illalla 3:lla?)
6. Eliöiden muuntuminen ja olemassaolo perustuu muunteluun ->evoluutioon
7. Eliöit lisääntyvät perimän avulla (DNA)

Tämän lisäksi voimme jaksaa eliöt prokaryootteihin (esitumalliset) ja eukaryootteihin (aitotumalliset).
Tällöin eliöt laijitellaan hyvin karkeasti.

Eli kuusijakoinen järjestelmä perinteinen taksonomia bakteerit,arkit,alkueliöt,sienet,kasvit ja eläimet

Tämän lisäksi on eliöiden fylogeneettinen taksonomia

Taksonmia tarkoittaa teiteellistä luokittelua. Sen "isänä" voidaan pitää Carl Von Linnèä, joka kehitti lajien nimeämisen, mutta hän vain nimesi eliöt kasveihin ja eläimiin.
Perinteinen esimerkki Linnèn määrityksestä on seuraava:

Ylhäältä eläimet
1. kunta
2. pääjakso
3. luokka
4. lahko
5. heimo
6. suku
7. laji

Kasvit taas muodostavat kaaria
1. kaari
2. alakaari
3. luokka
4. lahko
5. heimo
6. suku
7. laji

Tämän jälkeen päästään lajien määrittelystä eteenpäin. Eli yksilö on yhden lajin yksi eliö.
Populaatio muodostuu tietyssä ajassa, tietyllä tiheydellä ja tietyllä alueella olevista saman lajin yksilöistä, jotka kykenevät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Eli siis saman lajin yksilöitä.
Eliöyhteisö muodostuu useasta eri lajien populaatioista. Ekosysteemistä puhutaan, kun otetaan mukaan eliöhteisöön abiotioottiset tekijät esim. Tundra, aavikko, aro, sademetsät, savanni, jne... Biosfääri on sitten useampien ekosysteemien summa ja se sisältää kaiken elollisen määritteen omaavat eliöt. Jälkimmäistä kolmea tutkii ekologia.

Sitten voitaisiin käsitellä arkit. Eli arkit ovat ääriolosuhteissa eläviä autotrofisia eliöitä, joiden dna on muodostunut introneista,eksoneista ja ne ovat histoneiden ympärillä pääosin arkeissa. Tämän vuoksi arkit ovatkin enemmän sukua aitotumallisille kuin bakteereille.

                                               Halobakteereita (nimestä huolimatta arkkeja)

Arkkien jälkeen alkueliöistä eli protististeista. Ovat yksisoluisia ja monisoluisia aitotumallisia, jotka eivät oikein sovellu kasveihin,sieniin tai eläimiin. Eli aikalailla välimuotoisia voisi sanoa. Periaattessa tästä ryhmästä pyritään mahdollisimman paljon eliöitä saada siirrettyä kolmeen pääryhmäämme, koska nämä välimuodot ovat vähän hankilia, mutta esimerkkeinä alkueliöistä on mm. siimaeliöt,malarialoisio,ameba .

 Tämän jälkeen päästään sieniin. Sienet muodostavat sienirihmastoja, jotka ovat maanalla. Päälinen osa minkä myökin kerätään ruuaksi on itiöemä. Sienet toimivat yleensä, joko mutualistisessa tai sitten loisina muihin eliöihin, koska ne eivät itse kykene yhteyttämään ja ovat näin heterotrofisia. Pitkien sienirihmastojen avulla ne kykenevät kuljettamaan vettä esim puulle, joka saa mutualistisessa suhteessa sieneltä vettä ja taas luovuttaa sienelle samalla yhteyttämisen tuotteena sokeria. Sienet lisääntyvät itiöiden avulla.

Kasveista sitten tämän jälkeen. Kasvit jaotellaan karkeasti itiökasveihin ja siemenkasveihin.
Itiökasveihin kuuluvat  sammaleet ja sanikkaiset. Siemenkasveihin kuuluvat koppi- ja paljassieminiset kasvit. Näidin väliin jaa sitten epähäröryhmä putkilokasvit, jotka ovat sekä osa siemenkasvisia ja osa itiökasveja.

Sammaleet
-yksinkertaisia ja pienikokoisia
- sekovartisia
- alaryhmät: maksa- ja lehtisammaleet
- ei juuria eikä johtosolukkoa
- vaatii vedelliset olosuhteet elääkseen

Sanikkaisiet
- kolme sukua: sanikkaiset kortteet ja liekokasvit
- vaatii vedellisen olosuhteet elääkseen
- pitää sisällään kehittyneen johtosolukon,lehdet, varren ja juuren
-Lisääntyminen tapahtuu sukupolvenvuorottelun avulla
  - suvullinen ->hedelmöitys veden välityksellä  (ei näkyvä osa kasvia)
  - suvuton -> kasvattaa itiöitä -> näkyvä osa maanpinnalla

Siemenkasvit
- soveltuneet kuiviin olosuhteisiin verrattuna aiemmat
- Koppi- ja paljassiemeniset
- sisältävät varrenm,lehdet, juuret ja kehittyneen johtosolukon (nila ja puuosa)
- suvullinen hedelmöitys siemenien välityksellä
   - siemenen sisällä monisoluinen alkio
   - siemenen itäessä -> tapahtuu yhteyttäminen alkeis- eli sirkkalehtisillä
-haihtumisimu ja juuripaine luo mahdollisuuden tehokkaaseen aineiden välitykseen (vastaava idea vedellä kasveissa kuin verellä eläimissä)

paljassiemen                         koppisiemen

Paljassiemeniset

- pääosin puuvartisia

- siemenaiheet ovat emilehden pinnalla

- pölyttyminen tuulin välityksellä

- emikukinnosta kehittyy käpy -> siemen 

- havupuut (lehdet neulamaisia, kasvivyöhykkeenä boreaalinen havumetsävyöhyke)

Koppisiemeniset 

-puu- tai ruohovartisia pensaita ja puita

-lisääntymisrakenteena kukka

- siemenaiheet suojassa umpinaisen emin sikiäimen sisällä

- suurin osa kaksisirkkaisia

Koppisiementen pölyttäytyminen tapahtuu kolmella eri tavalla

1. itsepölytys

- siitepöly emin luotille saman kasviyksilön heteestä

- tällöin kyseessä yksikotinen (sama yksilö hede ja emikukinto)

- vähentää perinnöllistä muuntelua 

2. ristipölytys

- siitepöly peräisin saman lajin toiselta yksilöltä

-kaksikotinen (heteet ja emit eri yksilöissä)

- muuntelua muodostuu

3. avustettu pölytys

- tuuli

- hyönteiset

-linnut 

Yksineuvoinen= hede tai emikukinto eri kukassa

kaksineuvoinen= hede ja emikukinto samassa yksilössä

Kasvit muodostuvat solukoista, kun taas eläimet kudoksista. Kasvien solukot jaetaan kasvusolukkoon, pintasolukkoon, perus/tylppäsolukkoon, tukisolukkoon ja johtosolukkoon.

kasvusolukko

- kärkikasvu,paksuuskasvu

-nopeasti jakautuvia kasvien soluja tapahtuu kasvin kasvu

perus/tylppysolukko

-suurin osa kasvin elävistä solukoista

-yhteyttäminen ja aineiden varastointi

Pintasolukko 

-uloin kerros

-suojaa kasvia

- kaasujen välitys ja haihtumisen säännöstely (lehdet)

- veden ja ravinteiden otto (juurista)

- osa erilaistunutta (huulisolut,karvat)

Tukisolukko

-paksuseinäistä juuren, varren ja lehden rakennetta lujittava solukko

- tukee kasvia

Johtosolukko

-toimii kuljettajana vettä,ravinteita juurista lehtiin ja yhteyttämistuoteita juuriin

-puuosa (vesi ravinteet) ksyleemi

-nilaosa (yhteyttämistuotteet) floeemi

-pitää sisällään johtjänteet (paksuuskasvua aiheuttava jälsi)

Kasvien ravinnetalous

- tärkeimmät aineet (N,P,K) lisäksi Ca,S,Mg

- hivenaineet (entsyymien toiminnan takaamiseksi) Cu,B,Zn, Cl

-minimilaki (kasvin kasvua rajoittaa aine se aine, jota on vähiten saatavilla kasvin tarpeeseen nähden)

Kasvihormonit

- Auksiini (edistää pituuskasvua versossa ja estää juurissa) -> kasvin taipuminen valoa kohti

- Gibbereliinit (edistää varren pituuskasvua) -> vaikuttavat siementen itämiseen

- Sytokiniini (edistää solunjakautumista) -> ehkäisee lehtien kellastumista ja hedelmien kypsymistä

-Abskissihappo[ABA] (ehkäisee kasvua,sulkee ilmaraot&ylläpitää siementen lepotilaa)->stressihormoni

-etyleeni (hedelmien kypsyminen,lehtien pudotus,) -> kasvin ikääntyminen 

Tämän lisäksi on keinotekoisesesti luotuja kasvunsääteitä

-synteettisiä valmisteita ja vaikuttavat kasvihormonien tavoin

- edistävät tai ehkäisevät kehitystä/kasvua

-rikkakasvihävitteet,pistokkaiden juurruttaminen ja viljakasvien lakoontumisen ehkäisy

Sitten lopuksi vielä hieman elinkiertostrategioista kaksi mallia ja sen lisäksi vielä kasvudiagrammit.

Tyyppi 1 on ihminen eli K-strategia (huolehtii jälkeläisistään, jälkeläisiä vähän lisääntymiskykyisiä enemmän ja näin jälkeläistuotto hyvä)

Tyyppi 2 on välimalli (jälkeläisistä huolehditaan hieman, jokaisessa ikäpolvessa tasainen kuolleisuus ja ei merkittäviä eroja ikäryhmien välillä) linnut

Tyyppi 3 on kalat eli r-strategia (suuri jälkeläistuotta, joista vain murto-osa selviää ja kykenee jatkamaan sukua, eli jälkeläisistä ei huolehdita, vaan pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä ja toivotaan ns. parasta)

Kuviosta havaitaan, että ihmisen kasvu on ollut ekspotentiaalista. Ympäristön kantokyky ollaan kuitenkin ylitetty, joten missä vaiheessa tulee tasoitus? :) Sen ken tietää kertokoon....

Ekspotentiaalinen kasvun malli

-mikään ei rajoita populaation kasvua (perustajavaikutuksessa yleensä)

-J-käyrä  

Logistinen kasvu malli (tiheydestä riippuva)

-populaation kasvu hidastuu lähestyttäessä ympäristön kantokykyä

-S-käyrä 

Aivan lopuksi sitten vielä musiikkia hyvän tavan mukaisesti. Tämä päivä jotenkin korostuu tähän, joten nauttikaa!

Over and out!